Ilmansuojeluyhdistys

Kysymyspalsta

Millaisia velvoitteita teollisuudella on ilmanlaadun seuraamiseksi?

Asiantuntija Kati Takala, Energiateollisuus ry.

: Teollisuuslaitosten ympäristöluvissa edellytetään, että toiminnanharjoittaja järjestää ympäristöpäästöjen tarkkailun ja niiden vaikutustarkkailun ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla. Tämä määritellään luvan liitteenä olevassa päästöjen tarkkailusuunnitelmassa. Tarkkailun avulla lupaviranomaiset valvovat, että lupaehdot ja -velvoitteet täyttyvät.

Toiminnanharjoittajan ympäristöön liittyvä tarkkailu voidaan jakaa seuraavasti:

viranomaisten edellyttämä kuormitustarkkailu (jätevedet, päästöt ilmaan, päästöt maaperään, kaatopaikka, melu)
viranomaisten edellyttämä vaikutusten tarkkailu (vesistö, kalasto, kalastus, ympäristöilman laatu, kasvillisuus, pohjavedet, ympäristömelu)
lupapäätöksissä mainitut erilliset yksittäiset selvitykset
toiminnanharjoittajan vapaaehtoinen omiin tarpeisiin perustuva laajempi prosessien sisäinen tarkkailu.

Ilmanlaadun seuranta on toteutettu yleensä yhteistarkkailuna, joista teollisuus rahoittaa osan ja kunnat osan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on kuusi pysyvää ilmanlaadun mittausasemaa, joista löytyy lisätietoa YTV:n sivuilta.

Jämsän ja Jämsänkosken etäisyys on 8 km. Nyt ehdotetaan Jämsänkosken terveyskeskusta siirrettäväksi Jämsään. Liikenteellisesti se tarkoittaisi 6000 potilaskäyntiä 8 km. päässä. Millä laskennallisella arvolla voimme tuoda ilmastonäkökohdan esiin, hankkeen arviointianalyysissä?

Tutkija, ilmastoasiantuntija Marja Jallinoja:

Muutoksen vaikutukset aiheutettuihin päästöihin ovat paljon monimutkaisemmat kuin vain vaikutukset liikenteeseen. Keskitetyt terveyskeskuspalvelut voidaan mahdollisesti toteuttaa muista näkökulmista katsottuna energiatehokkaammin.

Jos Jämsänkoskella tällä hetkellä terveyspalvelut, ja muutkin palvelut, olisi pääosin saavutettavissa ilman autoa ja suuri osa asukkaista asioisi kylällä kävellen tai pyörällä (olisi jopa autottomia), olisi kysymys terveyskeskuksen sijoittamisesta autottoman saavuttamattomiin merkityksellisempi. Jos sen sijaan jo nykyinen elämäntapa perustuu siihen, että palveluja haetaan laajalta alueelta ja liikkuminen perustuu autoiluun, ei muutama ajettu lisäkilometri kerran vuodessa tai kahdessa terveyskeskuskäyntiä varten ole siinä kokonaisuudessa enää merkityksellinen. Ko. yhdyskunta on tällöin jo menetetty autoilulle ja terveyskeskuksen siirron aiheuttama lisäys ajettuihin kilometreihin asukasta kohti on varmaan promilleluokkaa...

Ympäristösuojelutarkastaja Erkki Pärjälä:

Kysymyksen lähtöasettelu oli se, että Jämsänkosken terveyskeskus siirrettäisiin 8 km:n päähän Jämsään. Noin 6 000 potilaskäyntiä siirtyisi Jämsänkosken sijasta Jämsään.

Potilaskäyntien siirtyminen Jämsänkoskelta Jämsään aiheuttaisi vuodessa noin 96000 henkilökilometrin lisämatkustamisen ( 6 000 x 16 km (matka edestakaisin)). Näin edellyttäen, että asiakkaiden keskimääräinen matka Jämsänkoskelle on 8 km.

Tästä lisämatkustamisesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt riippuvat siitä, millä kulkuneuvolla matkat tehdään. Mitä tarkemmat lähtöoletukset kulkuneuvojakaumista ovat käytettävissä, sitä tarkemmaksi laskelma tietysti periaatteessa saadaan. Lähinnä kannattaisi pyrkiä arvioimaan sitä, miten suuri osa matkoista tehdään henkilöautoilla ja mikä osuus linja-autolla.

Henkilöauton keskimääräisenä hiilidioksidipäästökertoimena henkilökilometriä (hkm) kohti voidaan käyttää 92 g/hkm (bensiinikäyttöinen henkilöauto 94 g/hkm ja dieselkäyttöinen 80 g/hkm). Keskimääräinen päästökerroin 92 g/hkm perustuu siihen, että henkilöautossa on keskimäärin 1,8 henkilöä ja dieselkäyttöisten autojen osuus matkasuoritteesta on noin 15 %.

Linja-autolla keskimääräinen hiilidioksidipäästökerroin henkilökilometriä kohti on maantieajossa puolityhjällä autolla (keskim. 12 matkustajaa) 50 g/hkm ja täydellä linja-autolla (60 matkustajaa) 11 g/hkm. Kaupunkiajossa vastaavat päästökertoimet ovat 70 g/hkm ja 19 g/hkm.

Eli jos kaikki matkat tehtäisiin pelkästään henkilöautoilla lisämatkustamisen aiheuttama hiilidioksidipäästö olisi 8,83 t/a (96 000 hkm x 92 g/hkm). Jos puolet matkoista tehtäisiin henkilöautolla ja puolet puolityhjällä bussilla (maaseutuajoa), hiilidioksidipäästö olisi 6,82 t/a ((48 000 hkm x 92 g/hkm) + (48 000 hkm x 50 g/hkm)).

Em. laskelma on tehty vain tärkeimmälle kasvihuonekaasupäästölle eli hiilidioksidille. Tarkkaan ottaen mukaan tulisi laskea myös liikenteen välilliset kasvihuonevaikutusta lisäävät päästöt (kuten typen oksidit), mutta pelkkä hiilidioksiditase antaa jo varsin luotettavan kuvan asiasta.

Laskelmia voi tietysti tarkentaa ottamalla huomioon myös siirrosta johtuvat terveyskeskuksen henkilökunnan työmatkaliikenteen muutokset, jos sellaisia on.

(11.12.2008) Mikä tämä kysymyspalsta on? Kenelle se on tarkoitettu?
Kysyjä

ISY:n sihteeri: Ilmansuojeluyhdistyksen asiantuntijapiirin on tarkoitus osaltaan auttaa ketä tahansa kiinnostunutta ihmistä muodostamaan kuva ympäristönsuojeluasioista. Ilmastonmuutoksen ja uusiutuvien energiamuotojen aikana ilmansuojelualalla on yhä enemmän monitahoisia asioita, joita yhden ihmisen on vaikea hallita. Toisinaan on maallikon myös vaikea löytää tutkittuja faktoja moninaisten mielipiteiden seasta.

Tällä palstalla kuka tahansa saa esittää kysymyksen. Kysymykset voivat olla yleislaatuisia tai tapauskohtaisia. Niihin pyritään vastaamaan kahden viikon sisällä, ja vastaus ilmestyy tälle samalle sivulle. Kaikki kysytyt kysymykset pidetään kaikkien luettavissa, jotta niistä vastauksineen on iloa mahdollisimman monelle. Tervetuloa kysymään!